Takaisin
Tietokentän tiedon esitysmuoto voi olla joko viittaus tietokomponenttiin tai kuvaus tietokentän tietotyypistä.
Tietokomponentti on (Termetassa) viittaus rakenteessa käytettävään (ali)tietokomponenttiin. Viittaus näytetään tietorakenteessa (ali)tietokomponentin nimellä – Termetassa lisäksi OID-tunnisteella.
Perustietotyyppi kertoo tietokenttään tallennettavan tiedon tallennusrakenteen eli tietotyypin. Sosmetassa ja Termetassa perustietotyyppeinä käytetään ”ylätason” tietotyyppejä, jotka eri tiedonsiirtomuodoissa käytetyissä tarkemmissa ”teknisissä määrittelyissä” voivat vastata useampia tietotyyppejä, jolloin teknisissä määrittelyissä tulee tarkentaa mitä tarkempaa tietotyyppiä tulee käyttää. Perustietotyyppien määritelmät sekä niiden yhteys yleisimpiin eri standardien mukaisiin tietotyyppeihin on kuvattu omana taulukkonaan.
Tietokentän nimi on tietokentän (tietorakenteen samalla hierarkiatasolla) yksilöivä yksilöllinen nimi.
Nimet pyritään teknisistä syistä pitämään mahdollisimman lyhyinä (max 50 merkkiä). Tietokentän nimeä voi tarvittaessa tarkentaa otsikon avulla.
Huom. Jos sama (ali)tietokomponentti toistuu tietorakenteessa, niin tietorakenteessa (sen alitietokomponenteissa) voi olla saman nimisiä tietokenttiä.
Otsikko on tietorakenteissa tarvittaessa tietokentän nimen sijasta näytettävä teksti.
Tietokenttien nimet ovat tarkoituksellisesti mahdollisimman lyhyitä ja monissa tapauksissa tietokomponenttien kenttien nimien tulee sopia käytettäväksi useammassa asiakirjarakenteessa / tietosisältömäärittelyssä. Tietokentän nimeä voidaan silloin tarkentaa otsikolla tilanteessa paremmin kuvaavaksi. Tällöin vain otsikko näytetään asiakirjan näyttömuodossa ja asiakastietojärjestelmässä.
Huom. Jos otsikkoa tai tietokenttää ei asiakirjalla / merkinnässä haluta näyttää lainkaan, kirjataan tieto Tietokentän näyttäminen kohtaan. Määrittelyissä silloin otsikon kohdalla näytetään ”Otsikkoa ei näytetä” (vain Termetassa) tai ”Kenttää ei näytetä” (Sosmetassa ja Termetassa).
Tietokentän näyttäminen ilmaisee miten tietokenttä tai sen nimi / otsikko näytetään asiakirjalla / merkinnässä. Tieto on monivalinta, jonka oletusarvona on ”Normaali”. Jos tietokenttää tai sen nimeä ei haluta näyttää asiakirjalla / merkinnässä, valitaan arvo sen mukaisesti vaihtoehdoista:
Näyttömuodossa ilmaisee, näytetäänkö tieto asiakirjan / merkinnän näyttömuodossa (T) vai onko tieto ainoastaan rakenteisessa muodossa (F). True/False -tieto, jonka oletusarvona on true (T).
Huom. Kliinisten asiantuntijaryhmien määriteltävä, mitä tietoja ei tarvitse esittää näyttömuodossa.
Toistuva ilmaisee, että yksittäinen tietokenttä, otsikolla ryhmitelty tietojoukko (vain Termetassa) tai tietokomponentti voi toistua tietokomponentissa tai asiakirjarakenteessa / tietosisältömäärittelyssä. Otsikolle (vain Termetassa) tai tietokomponentille merkitty toistuvuus tarkoittaa koko otsikolla ryhmitellyn tietojoukon tai tietokomponentin toistamista. Pakollinen True/False -tieto.
Huom. Asiakirjarakenteessa olevan tietokomponentin kenttää ei voi merkitä asiakirjarakenteella toistuvaksi, jos kenttä ei tietokomponentilla ole toistuva. Tietokomponentilla olevan toistuvuuden voi kuitenkin asiakirjarakenteella poistaa.
Pakollinen (Kentän pakollisuus) ilmaisee pitääkö asiakirjalla / merkinnällä kyseisessä tietokentässä olla arvo vai voiko kenttä jäädä tyhjäksi.
Huom. Asiakirjarakenteessa olevan tietokomponentin kentän pakollisuutta (Kyllä) ei voi asiakirjarakenteella poistaa. Asiakirjarakenteelle tietokomponentin kentän pakollisuuden voi kuitenkin lisätä, vaikka sitä ei tietokomponentilla olisi. Tietokomponentin kentällä olevan ehdollisen pakollisuuden (EP) voi kuitenkin asiakirjarakenteella poistaa (Ei) tai muuttaa pakolliseksi (P).
Valtakunnallisesti tilastoitava tieto ilmaisee, että tietoa hyödynnetään THL:n keskeisissä tilastoissa. Koska asiakastietojen valtakunnallinen toisiokäyttö kehittyy vaiheittain, tilastotietoa julkaistaan vasta, kun THL on saanut tarpeellisen määrän luotettavaa tietoa.
Selite sisältää kirjaamisohjeita tai kuvauksen rakenteen tai tietokentän käyttötarkoituksesta. Tietojärjestelmässä se voidaan näyttää esimerkiksi ohjelaatikkona, joka näytetään käyttäjän tarpeen mukaan.
Esimerkki on konkreettinen esimerkki kenttään tehtävästä kirjauksesta. Se on tarkoitettu helpottamaan asiakirjaa laativaa sosiaalihuollon ammattilaista tai asiakasta. Tietojärjestelmässä se voidaan näyttää esimerkiksi ohjelaatikkona, joka näytetään käyttäjän tarpeen mukaan
Toteutusohje sisältää kentän käyttötarkoitusta selventäviä toteutusohjeita tietojärjestelmän toteuttajalle. Se voi sisältää mm.
* kts. myös kohdat Sallitut arvot ja Arvojoukko
Fraasi määrittelee tietokentän arvoksi tallennettavan vakiomuotoisen tekstin, jota käyttäjä ei voi muuttaa. Arvo on pakollinen kun kentän tietotyyppi on Fraasi. Muilla tietotyypeillä kenttä on aina tyhjä.
Huom. Usein tekstillä on virallinen lähde kuten asiakirjan vahvistettu kaava. Ei sisällä ulkoisesta lähteestä (esim. Lääketietokanta) tuotavaa tietoa, jonka arvot voivat vaihdella.
Luokitus, Luokituslinkki ja Luokituksen tunnus määrittelevät rakenteessa käytettävän (esim. koodistopalvelimella) julkaistun koodiston nimen ja tunnisteen, esimerkiksi AR/YDIN – Kyllä/ei/Ei tietoa, 1.2.246.537.6.112. Luokituslinkki (luokituksen nimessä) on suora linkki julkaistuun koodistoon.
Huom. Toistuva tieto: Jos viitataan useisiin koodistoihin, kunkin koodiston tiedoille on omat tietokenttänsä.
Muualla julkaisematon luokitus voidaan määritellä sisäisenä luokituksena. Käytettävät arvot määritellään tietorakenteessa.
Mikäli koodistosta käytetään vain tiettyjä luokkia, käytettävät luokat (luokan arvot ja luokan nimet) kuvataan arvojoukko-kohdassa, esim. K = Kyllä, E = Ei.
Arvojoukko voidaan ilmaista myös arvovälinä, silloin kun arvoja on paljon tai arvojoukko on tarkoitus täydentyä varsinaisen koodiston täydentyessä. Arvovälistä ilmaistaan alaraja ja yläraja väliviivalla erotettuna. Arvovälille voidaan kirjata arvoväliä kuvaava nimi, mutta se ei ole välttämätöntä. Esim. OAB00 – OAB99 = Ohjaus ja neuvonta, R2000 – R2999 = Kuntoutumista tukeva ohjaus.
Huom. Termetassa arvojoukkoa käytetään (tarvittaessa) myös sisäisen luokituksen kuvaamiseen, kts Sisäinen luokitus.
kts. myös Sallitut arvot
Sallitut arvot on Arvojoukkokohdassa määriteltyjen arvojen luettelo, joka on tarkoitettu tietojärjestelmien arvojen oikeellisuustarkastusta varten. (Tiedot kirjataan editorissa kukin luokka omana rivinään, mutta julkaisuliittymässä arvot näytetään pilkulla erotettuna luettelona. Huom. Arvojoukon ja Sallittujen arvojen välillä ei ole teknistä yhteyttä vaan määrittelijän on kirjattava (tarvittaessa) molemmat erikseen.)
Sallitut arvot voidaan ilmaista myös arvovälinä, silloin kun arvoja on paljon tai arvojoukko on tarkoitus täydentyä varsinaisen koodiston täydentyessä. Arvovälistä ilmaistaan alaraja ja yläraja väliviivalla erotettuna, esim. OAB00 – OAB99, R2000 – R2999.
Termetassa Sallittuja arvoja käytetään (tarvittaessa) myös sisäisen luokituksen kuvaamiseen. kts Sisäinen luokitus.
Sosmetassa Sallitut arvot näytetään julkaisukäyttöliittymässä vain skeemassa.
kts. myös Arvojoukko
Tietokenttään kirjattavaa tietoa vastaava Snomed CT -käsitteistön käsitteen koodi.
Käsitteen määritelmä määrittelee mitä tietokenttään kirjattavalla tiedolla tarkoitetaan käsitteenä. Tieto kirjataan, silloin kun se kentän käytön ja sisällön ymmärtämisen vuoksi on tarpeellista, eikä käsitteen määritelmää ole julkaistu muualla.
Huom. Vaihtoehtoinen tieto käsitteen määritelmäviittaukselle.
Käsitteen määritelmäviittaus on linkki sanastoon tai terminologiaan, jossa tietokenttään kirjattavan tiedon käsite on määritelty. Tieto kirjataan, silloin kun se kentän käytön ja sisällön ymmärtämisen vuoksi on tarpeellista ja käsitteen määritelmä on julkaistu muualla.
Huom. Vaihtoehtoinen tieto käsitteen määritelmälle
Käsitteen määritelmäviittaus on linkki sanastoon tai terminologiaan, jossa tietokenttään kirjattavan tiedon käsite on määritelty. Tieto kirjataan, silloin kun se kentän käytön ja sisällön ymmärtämisen vuoksi on tarpeellista ja käsitteen määritelmä on julkaistu muualla.
Huom. Vaihtoehtoinen tieto käsitteen määritelmälle
Kentän OID on tietokentän tietorakenteella (tietokomponentti/asiakirjarakenne) yksiselitteisesti yksilöivä tunniste. Tunniste muodostuu tietorakenteen (OID-)tunnisteesta ja sen perään liitettävästä tietokentän tunnistenumerosta (Kentän id).
Huom. Annettu tunniste ei muutu sisällön päivityksessä.
Tietokomponentin OID / Tietokomponentin kentän OID on tietokomponentilta asiakirjarakenteelle tai ”emokomponentille” tuodun tietokentän (alkuperäisellä) tietokomponentilla yksiselitteisesti yksilöivä tunniste.
Huom. Tunniste ei muutu eri asiakirjoilla ja samalla asiakirjalla sama tunniste toistuu, jos (ali)tietokomponentti toistuu asiakirjalla.
Kentän id on tietokentän tietorakenteella yksilöivä tunniste (juokseva numero). Tunniste muodostaa yhdessä tietorakenteen OID-tunnisteen perään liitettynä Tietokentän OID:n.
Huom. Annettu tunniste ei muutu sisällön päivityksessä ja uusi tietokenttä saa automaattisesti seuraavaan vapaan numeron tunnisteeksi. Määrittelijä voi muuttaa tunnistetta käsin, mutta silloin tulee varmistaa tunnisteen yksilöllisyyys – myös suhteessa mahdollisesti myöhemmin lisättäviin tietokenttiin.
Muutokset kohtaan kirjataan tietokenttäkohtaiset muutokset sen julkaisemisen jälkeen, esim. tieto muutettu pakolliseksi. Sosmetassa tietokenttäkohtaiset muutokset on esitetty vain tietokomponenttikirjastossa.
Teksti tarkoittaa tiedon esitysmuotona yksinkertaista merkkijonoa, jonka sisältöä ja rakennetta ei ole määritelty tarkemmin.
Nimi tarkoittaa jonkin objektin identifiointiin käytettävä merkkijono. Toisin kuin tunnuksen, nimen ei tarvitse olla yksiselitteinen.
Fraasi tarkoittaa tiedon esitysmuotona vakiosisältöistä merkkijonoa, jonka sisältö on määritelty tietomäärittelyssä.
Huom. Käyttäjä ei voi syöttää tai muokata kenttään tallennettavaa tietoa.
Otsikko tarkoittaa tiedon esitysmuotona tietokenttää, joka sisältää ainoastaan kenttäotsikon.
Huom. Tietokenttään ei tallenneta tietoarvoa.
Koodi tarkoittaa tiedon esitysmuotona sallittujen arvojen luettelo(i)sta valittavaa tietoa, jossa luettelossa (koodisto) yksilöity merkkijono (koodi), edustaa kyseisen koodatun tiedon arvoa tai määritelmää.
Huom. Valittavat tiedot voidaan valita yhdestä tai useammasta tarkoitukseen nimestystä koodistosta. Teknisessä toteutuksessa voidaan tarvittaessa määritellä koodin tarkempi tietotyyppi, esim. HL7 / ISO 21090 CV tai CS.
KoodattuKäsite tarkoittaa tiedon esitysmuotona sallittujen arvojen luetteloista valittavia tietoja, jossa luettelossa (koodisto) yksilöity merkkijono (koodi), edustaa kyseisen koodatun tiedon arvoa tai määritelmää ja joita voi tarkentaa tekstillä (tarkemmin määrittelemätön merkkijono).
Huom. Valittavat tiedot voidaan valita yhdestä tai useammasta tarkoitukseen nimestystä koodistosta. Teknisessä toteutuksessa voidaan tarvittaessa määritellä koodin tarkempi tietotyyppi, esim. HL7 / ISO 21090 CV tai CS. Kood(e)illa kirjattua tietoa voi tarkentaa vapaamuotoisella tesktillä. Eri koodeilla tallennetut tiedot eivät saa olla sisällöltään ristiriitaisia keskenään eikä tarkentavan tekstin kanssa.
Tunnus tarkoittaa tiedon esitysmuotona merkkijonoa, jota käytetään muodostamaan jollekin objektin esiintymälle identiteetti tai erottamaan se muista yksiselitteisellä tavalla. Tunnus yksilöi esitetyn kohteen yksiselitteisesti.
Kytkin tarkoittaa tiedon esitysmuotona tietoa, joka saa arvon tosi (true/kyllä) tai epätosi (false/ei). Arvo sanomalla ei voi olla tyhjä, mutta kenttä voi puuttua sanomalta, ellei kenttää ole määritelty pakolliseksi. (Vastaa siis vain HL7 BN ja ISO 21090 BL.NONNULL tietotyyppejä.)
Huom. Kytkin tietotyyppiä käytetään, kun vain positiivinen arvo (kyllä/true/tosi) on merkityksellinen. Se ei erottele negatiivista (ei/false/epätosi) arvoa puuttuvasta tiedosta. Jos halutaan täsmentää puuttuvan tiedon lajia, käytetään kytkimen sijasta tietotyyppiä Koodi (esim. luokituksella kyllä/ei/ei tietoa).
Sosiaali- ja terveydenhuollossa numerotiedot ovat merkittäviä. Siksi reaaliluku, kokonaisluku ja suhdeluku on eritelty toisistaan. Samoin Rahamäärä on erotettu muista määristä. Tarkemmat rajoitukset siirtomuodoille kirjataan tarvittaessa kentän toteutusohjeeseen.
Huom. Luku- tai määräväliä (interval) ei ole määritelty tietotyyppeihin, vaan ne esitetään erillisinä välin alarajan ja ylärajan tietokenttinä.
Numero tarkoittaa tiedon esitysmuotona reaalilukuna esitettyä numeraalista arvoa. Käytetään silloin, kun ei ole varmuudella tiedossa, että kyseessä on kokonaisluku tai suhdeluku.
Kokonaisluku tarkoittaa tiedon esitysmuotona numeraalista arvoa, joka ei sisällä desimaaleja eikä murtolukuja.
Huom. Luku voi olla positiivinen, negatiivinen tai nolla.
Suhdeluku (rationaaliluku) tarkoittaa tiedon esitysmuotona kahden kokonaisluvun osamääräksi kirjoitettua lukua eli murtolukua. Se koostuu osoittajasta ja nimittäjästä.
Huom. Sisältää myös sekaluvut (kokonaisluku + murtoluku).
Mitta tarkoittaa tiedon esitysmuotona lukuarvon (reaalilukuna) ja (esim. UCUM:in määrittelemän) yksikön sisältävää . Mittaa käytetään ilmaisemaan mittauksen tuloksen.
Huom. Rahamäärien kuvaamiseen käytetään tietotyyppiä Määrä.
Prosentti tarkoittaa tiedon esitysmuotona reaalilukuna esitettyä numeraalista arvoa, jonka yksikkönä on %.
Lkm tarkoittaa tiedon esitysmuotona reaalilukuna esitettyä numeraalista arvoa, jolla ei ole yksikköä (yksikkö on tyhjä)
Huom. Voidaan käyttää, kun tulkitaan, että yksikkönä on "1" / "kpl".
Määrä tarkoittaa tiedon esitysmuotona rahallista arvoa valuuttayksiköinä. (vrt. Mitta)
Ajanmääreissä on eroteltu pelkkä kellonaika (Aika) päivittäisten ajankohtien kirjaamiseksi. Lisäksi erotettu pelkkä päivämäärä (Pvm) tieto (ilman kellonaikaa) kellonajan sisältävästä ajankohdasta (Hetki). Tarkemmat rajoitukset / tarkennukset siirtomuodoille kirjataan tarvittaessa kentän toteutusohjeeseen.
Huom. Aikaväliä (interval) ei ole määritelty Tietokomponenttien tietotyyppeihin, vaan ne esitetään tietokomponenteissa erillisinä välin alarajan ja ylärajan tietokenttinä.
Aika tarkoittaa tiedon esitysmuotona kellonaikaa ilman päivämäärätietoa.
Huom. Aika, joka syntyy tietokoneella, tallennetaan sekunnin tarkkuudella. Näyttömuodossa aika näytetään näyttökohteen tai muiden ohjeiden edellyttämällä tarkkuudella. Aika ei sisällä aikavyöhyketietoa.
Pvm tarkoittaa tiedon esitysmuotona päivämäärätietoa kalenteripäivänä ilman kellonaikaa.
Huom. Päivämäärä kirjataan aina päivän tarkkuudella (sisältää aina myös päivän ja kuukauden). Mahdollinen tiedon (epä)tarkkuus kirjataan tarvittaessa erilliseen tietokenttään.
Hetki tarkoittaa tiedon esitysmuotona tietoa, joka sisältää päivämäärän ja kellonajan. Voi sisältää myös aikavyöhyketiedon.
Huom. Päivämäärä kirjataan aina päivän tarkkuudella (sisältää aina myös päivän ja kuukauden). Mahdollinen tiedon (epä)tarkkuus kirjataan tarvittaessa erilliseen tietokenttään. Aika, joka syntyy tietokoneella, ilmaistaan sekunnin tarkkuudella. Näyttömuodossa aika näytetään näyttökohteen tai muiden ohjeiden edellyttämällä tarkkuudella.